Jenni Cavén

Mikael Uusi-Mäkelä

Kuntavaalit

Olen 37-vuotias kunnallisvaaliehdokas Kangasalta. Työskentelen Laurea-ammattikorkeakoulussa digitalisaatiokehityksestä vastaavana johtajana ja taustaltani olen startup-yrittäjä ja englannin opettaja. Koulutukseltani olen filosofian maisteri ja teen parhaillani toista maisteritason tutkintoa liiketoimintajohtamisesta Turun ammattikorkeakoulussa.

Olen toiminut johtotehtävissä eri kokoisissa organisaatioissa sekä yksityisissä yrityksissä että julkisella sektorilla lähes kymmenen vuoden ajan, ja haluan tuoda johtamisosaamistani kotikaupunkini käyttöön. Pidän asioihin perehtymisestä, pohjaan toimintani tietoon enkä pelkää muuttaa mieltäni uuden tiedon valossa. Hahmotan hyvin kokonaisuuksia ja sovellan osaamistani laajasti. Digitalisaatio on omaa substanssiosaamistani ja uskon siitä olevan hyötyä myös Kangasalla, kun yhä useammat kaupunkilaisten palvelut järjestetään sähköisesti.

Opettajataustani myötä koulutuspolitiikka on ollut minulle aina tärkeää. Koulujen rahoitus ja sitä kautta työrauha on liian usein veroprosentin kymmenyksistä kiinni. Vaikka on tärkeää pitää kunnallisveroprosentti vertailukelpoisena muihin Tampereen ympäryskuntiin, koulutusta pitäisi suojella vahvemmin. Säästöjen seurauksena ja esimerkiksi vieraiden kielten valikoimaa karsimalla päädytään yhtä lailla karkottamaan muuttajia. Arjessa älylaitteet ja sosiaalinen media haastavat lasten ja nuorten vanhempia sekä kouluja ennennäkemättömällä tavalla. Tarvitaan selkeitä pelisääntöjä ja yhteistä selkänojaa kasvatukseen arjessa. Vanhempainyhdistykset ovat tehneet tämän osalta hienoa työtä ja myös kaupungin pitäisi tehdä osansa.

Yrittäjänä minua kiinnostaa myös Kangasalan luomat toimintaedellytykset yrityksille sekä vastuullinen toiminta kaupungin liikelaitosten kautta. Erityisesti mikroyrittäjien polku työllistäjiksi ja pk-yritysten joukkoon, ja sitä kautta yhteisöveron maksajiksi pitäisi olla keskeinen tavoite. Työllisyyspalveluiden siirto kuntien vastuulla tarjoaa tähän uusia mahdollisuuksia. Kaupungin toinen keino edistää yritysten toimintaa on julkisten hankintojen järkevä suunnittelu ja pilkkominen toteutuskelpoiseen kokoluokkaan. Samalla kriteeristöllä pystytään edistämään myös kestävää kehitystä ja vihreää siirtymää. Kaupungin liikelaitosten ohjaus taloudellisesti, inhimillisesti ja ekologisesti kestävään toimintaan on valtuutettujen keskeisiä tehtäviä.

Kolmantena teemanani on kaavoitus ja asuminen. Viime vuosien tiivistyvä kaupunkikehitys ja suuret projektit esimerkiksi Lamminrahkassa ovat herättäneet voimakkaitakin tunteita, ja niitä on käsitelty perusteellisesti julkisessa keskustelussa. Tätä tarvitaan jatkossakin, kun Lahdentien, Saarenmaan ja mahdolliset tuulivoiman kehittämishankkeet etenevät. Yksittäiset hankkeet aiheuttavat aina paikallisesti haittoja, joka johtaa helposti valituskierteisiin ja NIMBYilyyn.  Kestävän energiatuotannon ongelmia voidaan ratkoa myös Kangasalla sen sijaan, että odotamme, että sen tekee ”joku muu, jossain muualla”.

Asun perheineni Suoramalla yhdeksättä vuotta. Meillä on 5- ja 8-vuotiaat pojat ja uusi koiranpentu tulossa, kun edellinen sukupolvi siirtyi vehreämmille lenkkipoluille vuodenvaihteen molemmin puolin. Kangasala on tuttu jo pitemmältä aikaa, sillä vaikka lapsuuteni olen viettänyt Tampereen rajan toisella puolen Vehmaisissa, jalkapalloa olen pelannut Suoramalla Kangasalan Voiton paidassa. Kangasalla parasta ovat yhteen puhaltavat yhteisöt sekä kansallismaisemat kivenheiton päässä. Nykyään vapaa-aikani kuluu opintojen lisäksi laitesukeltamista opetellessa Kangasalan VPK:n sukellusosastolla, lautapelien merkeissä sekä (äijä)joogatessa.

Mikael Uusi-Mäkelä

Jenni Cavén

Kuntavaalit

Olen 37-vuotias kunnallisvaaliehdokas Kangasalta. Työskentelen Laurea-ammattikorkeakoulussa digitalisaatiokehityksestä vastaavana johtajana ja taustaltani olen startup-yrittäjä ja englannin opettaja. Koulutukseltani olen filosofian maisteri ja teen parhaillani toista maisteritason tutkintoa liiketoimintajohtamisesta Turun ammattikorkeakoulussa.

Olen toiminut johtotehtävissä eri kokoisissa organisaatioissa sekä yksityisissä yrityksissä että julkisella sektorilla lähes kymmenen vuoden ajan, ja haluan tuoda johtamisosaamistani kotikaupunkini käyttöön. Pidän asioihin perehtymisestä, pohjaan toimintani tietoon enkä pelkää muuttaa mieltäni uuden tiedon valossa. Hahmotan hyvin kokonaisuuksia ja sovellan osaamistani laajasti. Digitalisaatio on omaa substanssiosaamistani ja uskon siitä olevan hyötyä myös Kangasalla, kun yhä useammat kaupunkilaisten palvelut järjestetään sähköisesti.

Opettajataustani myötä koulutuspolitiikka on ollut minulle aina tärkeää. Koulujen rahoitus ja sitä kautta työrauha on liian usein veroprosentin kymmenyksistä kiinni. Vaikka on tärkeää pitää kunnallisveroprosentti vertailukelpoisena muihin Tampereen ympäryskuntiin, koulutusta pitäisi suojella vahvemmin. Säästöjen seurauksena ja esimerkiksi vieraiden kielten valikoimaa karsimalla päädytään yhtä lailla karkottamaan muuttajia. Arjessa älylaitteet ja sosiaalinen media haastavat lasten ja nuorten vanhempia sekä kouluja ennennäkemättömällä tavalla. Tarvitaan selkeitä pelisääntöjä ja yhteistä selkänojaa kasvatukseen arjessa. Vanhempainyhdistykset ovat tehneet tämän osalta hienoa työtä ja myös kaupungin pitäisi tehdä osansa.

Yrittäjänä minua kiinnostaa myös Kangasalan luomat toimintaedellytykset yrityksille sekä vastuullinen toiminta kaupungin liikelaitosten kautta. Erityisesti mikroyrittäjien polku työllistäjiksi ja pk-yritysten joukkoon, ja sitä kautta yhteisöveron maksajiksi pitäisi olla keskeinen tavoite. Työllisyyspalveluiden siirto kuntien vastuulla tarjoaa tähän uusia mahdollisuuksia. Kaupungin toinen keino edistää yritysten toimintaa on julkisten hankintojen järkevä suunnittelu ja pilkkominen toteutuskelpoiseen kokoluokkaan. Samalla kriteeristöllä pystytään edistämään myös kestävää kehitystä ja vihreää siirtymää. Kaupungin liikelaitosten ohjaus taloudellisesti, inhimillisesti ja ekologisesti kestävään toimintaan on valtuutettujen keskeisiä tehtäviä.

Kolmantena teemanani on kaavoitus ja asuminen. Viime vuosien tiivistyvä kaupunkikehitys ja suuret projektit esimerkiksi Lamminrahkassa ovat herättäneet voimakkaitakin tunteita, ja niitä on käsitelty perusteellisesti julkisessa keskustelussa. Tätä tarvitaan jatkossakin, kun Lahdentien, Saarenmaan ja mahdolliset tuulivoiman kehittämishankkeet etenevät. Yksittäiset hankkeet aiheuttavat aina paikallisesti haittoja, joka johtaa helposti valituskierteisiin ja NIMBYilyyn.  Kestävän energiatuotannon ongelmia voidaan ratkoa myös Kangasalla sen sijaan, että odotamme, että sen tekee ”joku muu, jossain muualla”.

Asun perheineni Suoramalla yhdeksättä vuotta. Meillä on 5- ja 8-vuotiaat pojat ja uusi koiranpentu tulossa, kun edellinen sukupolvi siirtyi vehreämmille lenkkipoluille vuodenvaihteen molemmin puolin. Kangasala on tuttu jo pitemmältä aikaa, sillä vaikka lapsuuteni olen viettänyt Tampereen rajan toisella puolen Vehmaisissa, jalkapalloa olen pelannut Suoramalla Kangasalan Voiton paidassa. Kangasalla parasta ovat yhteen puhaltavat yhteisöt sekä kansallismaisemat kivenheiton päässä. Nykyään vapaa-aikani kuluu opintojen lisäksi laitesukeltamista opetellessa Kangasalan VPK:n sukellusosastolla, lautapelien merkeissä sekä (äijä)joogatessa.